Chile on osa viinien ”uutta maailmaa”, mutta viinit on tehty eurooppalaisista Vinis Vinifera rypäleistä vuodesta 1500-alkaen, jolloi espanjalaiset lähetyssaarnaajat toivat viinniköynnöksiä mukanaan kotimaastaan. Niinä aikoina viinin käyttöhetket liittyivät lähinnä uskonnollisiin yhteyksiin ja vasta 1800-luvulla viinit löysivät paikkansa ruokapöydästä.
Concha y Toron viinitalon perustaja aatelismies Don Melchor de Concha y Toro asettui Maipo laaksoon 1800-luvun puolivälin tienoilla ja istutti alueelle Ranskan Bordeauxista mukana tuomiaan köynnöksiä. 1900-luvulla Chilen viinituotanto alkoi kukoistaa. Euroopan viinitarhat kärsivät mittavaa tuhoa viinikirva Phylloxera Vastatixin aiheuttamana, mutta Chileä suojasivat sen luonnolliset esteet; Atacaman aavikko pohjoisessa, Andien vuoristo idässä, jäätiköt etelässä, sekä Tyynivaltameri lännessä.
Chilestä tuli ensimmäinen Euroopan ulkopuolinen maa, joka alkoi viedä laatuviiniä takaisin viinin synnyinsijoille Eurooppaan. Johtuen luonnollisten esteiden vaikutuksesta Chilen viiniköynnnökset ovat edelleen puhdasta eurooppalaista syntyperää.
Chile on tänä päivänä maailman yhdeksänneksi suurin viinituottaja. Suomessa chileläiset viinit ovat sekä punaisissa että valkoisissa kaikkein ostetuimpia. Chilen viinien suosioon on monta syytä, mutta ainakin yksi ratkaisevan tärkeä tekijä löytyy Chilen monimuotoisuudesta maana. Chile on erittäin pitkänomainen maa, yli 4000 km pohjoisesta etelään. Tämä tarkoittaa, että Chilestä löytyy hämmästyttävän monta erilaista ilmastoa ja maaperätyyppiä. Andien vuorten ja tyynenmeren läheisyys antavat oman erittäin merkittävän vaikutusensa sääoloihin, joita chileläiset viinintuottajat ovat hienosti osanneet hyödyntää.
Casablanca
Casablancan laaksossa on yksi hienoimmista ilmastoista koko Chilessä. Alueella on kylmää aamun usvaa, joka on leimaa antava tälle osaa rannikkoalueesta. Alueon täydellinen vihreiden, aromaattisten rypälelajikkeiden, kuten SauvignonBlanc, Gewürztraminer ja Viognier sekä myös Chardonnayn viljelyyn. Alueella on myös alettu kokeilla entistä enemmän Pinot Noirin viljelyä.
San Antonio
San Antonio on rannikkoalue ja siten ominaisinta aluetta viileämmässä ilmastossa viihtyville rypäleille kuten Sauvignon Blancille ja Pinot Noirille. San Antonion laakso pitää sisällään myös Lleyda – laakson.
Maipo
Maipo laakso on Chilen perinteisin ja tunnetuin viinilaakso, vaikka ei ole läheskään suurin. Laakso sijaitsee hieman etelään maan pääkaupungista Santiago de Chilestä ja siellä on täydellinen ilmasto Cabernet Sauvignon ja Syrah rypäleille. Kaikkein hienoimmat Maipo laakson viinitilat, kuten Pirque ja Puento Alto sijaitsevat laakson itäisemmällä puolella Andien rinteiden lähettyvillä.
Rapel
Rapel-laakso jaetaan usein alalaaksoihin Colchagua ja Cachapoal. Colchaguassa ilmasto on selkeästi merellinen, kun taas Cachapoaliin vaikuttaa enemmän Andien vuoristo. Rapel tuottaa enimmäkseen tyylikkäitä punaviinejä rypälelajikkeista Merlot, Carmenere, Cabernet Sauvignon ja Syrah.
Curicó
Curicossa vallitsee kaksi hyvinkin erilaista ilmastoa. Idässä, lähellä Andeja on sateisempi ja viileämpi ilmasto, johtuen vuorten vaikutuksesta. Läntisessä Curicossa ilmasto on selkeästi kuivempi ja lämpimämpi. Näistä suurista ilmastoeroista johtuen Curicossa ei ole keskitytty vain tietyn rypälelajikkeen viljelyyn, vaan alue tuottaa monia erilaisia ja enimmäkseen korkealaatusia viinejä.
Maule
Maule on viileä alue, jolle on ominaista pilvinen sää ja vahva Tyynenmeren vaikutus. Aikaisemmin Maulessa viljeltiin massatuotantona paljon Pais-lajiketta, mutta nykyään alue on alkanut tuottaa erinomaisia viinejä perinteisistä lajikkeista, kuten Cabernet Sauvignon ja Syrah.
Itata, Bío-Bío ja Malleco
Itata, Bio-Bio ja Malleco ovat Chilen eteläisimmät viinialueet. Meren vaikutus on täällä suuri ja alueella on enemmän sateita ja vähemmän auringonpaistetta. Ilmasto on viileä. Varsinkin Bio-Bio on nouseva viinialue, josta on alkanut tulla erittäin mielenkiintoisia viinejä.
Limari
Limarin laakso sijoittuu Chilen pohjoisosiin missä Inka-kulttuurin perintö on vahva. Viinialue, joka sijaitsee 400 km Santiagosta pohjoiseen. Täällä ensimmäiset viiniköynnökset istutettiin jo 1500-luvulla mutta on vasta nyt noussut terroiria metsästävien viinintekijöiden leikkikentäksi.
Limari on vähäsateinen, viileä alue jonka kasvuaika on maailman pisimpiä ja missä rypäleet saavat huikeasti aurinkoa mutta vähän sadetta. Viileys tulee La Camanchaca:ksi nimetyn meriusvan sekä viileiden merituulten myötä. Lisäksi alueen köyhä ja kalkkinen maaperä on omiaan tuottamaan viinejä jotka edustavat tämänhetkistä Chileläistä uusinta tulemista.
